Mikä onIjaCopermaalinenEnargioSTrage jaComoniBturhaMhalli

I. Teollisuus- ja kaupallinen energian varastointi

”Teollisuus- ja kaupallinen energian varastointi” viittaa energian varastointijärjestelmiin, joita käytetään teollisissa tai kaupallisissa tiloissa.

Loppukäyttäjien näkökulmasta energian varastointi voidaan luokitella energiapuolelle, ruudukkopuolelle ja käyttäjän puolelle energian varastointiin. Tehonpuolen ja ruudukon puolen energian varastointi tunnetaan myös nimellä metriä edeltävä energian varastointi tai irtotavaravarasto, kun taas käyttäjän puolen energian varastointia kutsutaan metrin jälkeiseksi energian varastointiin. Käyttäjäpuolen energian varastointi voidaan jakaa edelleen teollisuuden ja kaupalliseen energian varastointiin ja kotitalouksien energian varastointiin. Pohjimmiltaan teollisuus- ja kaupallinen energian varastointi kuuluu käyttäjäpuolen energian varastointiin, joka tarjoaa teollisuuden tai kaupallisia tiloja. Teollisuus- ja kaupallinen energian varastointi löytää sovelluksia erilaisista ympäristöistä, mukaan lukien teollisuuspuistot, kaupalliset keskukset, tietokeskukset, viestintäasemat, hallintorakennukset, sairaalat, koulut ja asuinrakennukset.

Teknisestä näkökulmasta teollisuuden ja kaupallisten energian varastointijärjestelmien arkkitehtuuri voidaan luokitella kahteen tyyppiin: DC-kytkettyihin järjestelmiin ja AC-kytkettyihin järjestelmiin. DC-kytkentäjärjestelmät hyödyntävät tyypillisesti integroituja aurinkosähköä säilytysjärjestelmiä, jotka koostuvat eri komponenteista, kuten aurinkosähkövoiman tuotantojärjestelmistä (jotka käsittävät pääasiassa aurinkosähkömoduuleja ja ohjaimia), energian varastointivoiman tuotantojärjestelmiä (pääasiassa akkuja, kaksisuuntaisia ​​muuntajia (“PCS"), akkuja, akkuja Hallintajärjestelmät (”BMS”), aurinkosähkövoiman tuotannon ja varastoinnin integroinnin saavuttaminen), energianhallintajärjestelmät (“EMS Järjestelmät ”), jne.

Perusperiaate sisältää akkupakkausten suoran latauksen DC -teholla, jonka tuotantovoiman moduulit tuottavat aurinkosähköohjaimien kautta. Lisäksi ruudukon vaihtovirta voidaan muuttaa tasavirtavirtaan tietokoneiden kautta akun lataamiseksi. Kun kuormasta on kysyntää, akku vapauttaa virtaa, energiankeräyspiste on akun päässä. Toisaalta AC-kytkentäjärjestelmät käsittävät useita komponentteja, mukaan lukien aurinkosähkövoiman tuotantojärjestelmät (käsittävät pääasiassa aurinkosähkömoduulit ja verkkoon kytketyt invertterit), energian tallennusvoiman tuotantojärjestelmät (pääasiassa akkut, PC: t, BMS jne.), EMS järjestelmä jne.

Operatiiviseen perusperiaatteeseen sisältyy pistoraseisten moduulien tuottamien tasavirtavoiman muuntaminen vaihtovirtavirtaan ruudukkoon kytkettyjen inverttereiden kautta, jotka voidaan toimittaa suoraan ruudukkoon tai sähkökuormiin. Vaihtoehtoisesti se voidaan muuntaa tasavirtavirtaan tietokoneiden kautta ja ladata akkuun. Tässä vaiheessa energiankeräyspiste on AC -päässä. DC-kytkentäjärjestelmät tunnetaan kustannustehokkuudestaan ​​ja joustavuudestaan, jotka sopivat skenaarioihin, joissa käyttäjät kuluttavat vähemmän sähköä päivän aikana ja enemmän yöllä. Toisaalta AC -kytkentäjärjestelmille on ominaista korkeammat kustannukset ja joustavuus, jotka ovat ihanteellisia sovelluksille, joissa aurinkosähkövoiman tuotantojärjestelmät ovat jo paikoillaan tai joissa käyttäjät kuluttavat enemmän sähköä päivän aikana ja vähemmän yöllä.

Yleensä teollisuuden ja kaupallisten energian varastointijärjestelmien arkkitehtuuri voi toimia riippumattomasti päätehokkoon ja muodostaa mikroverkon aurinkosähköä varten ja akkujen varastointia varten.

II. Peak Valley Arbitrage

Peak Valley -välityslaite on yleisesti käytetty tulomalli teollisuuden ja kaupallisen energian varastointiin, johon liittyy verenkorjaus alhaisella sähkön hinnalla ja purkautuu korkealla sähkön hinnalla.

Esimerkiksi Kiinassa sen teollisuus- ja kaupalliset sektorit toteuttavat tyypillisesti sähkökäyttöajan sähkön hinnoittelupolitiikat ja sähkön hinnoittelupolitiikat. Esimerkiksi Shanghain alueella Shanghain kehitys- ja uudistuskomissio antoi ilmoituksen edelleen kaupungin (Shanghain kehitys- ja uudistuskomission [2022] nro 50) parantamiseksi edelleen. Ilmoituksen mukaan:

Yleisiin teollisuus- ja kaupallisiin tarkoituksiin, samoin kuin muihin kaksiosaisiin ja suuriin teollisiin kaksiosaisiin sähkönkulutuksiin, ruuhka-aika on klo 19.00–21.00 talvella (tammikuussa ja joulukuussa) ja klo 12.00–14: 00 kesällä (heinä- ja elokuussa).

Huippujaksoilla kesällä (heinäkuu, elokuu, syyskuu) ja talvi (tammikuu, joulukuu) sähkön hinnat nousevat 80% kiinteän hinnan perusteella. Sitä vastoin alhaisina ajanjaksoina sähkön hinnat laskevat 60% kiinteän hinnan perusteella. Lisäksi huippujaksoilla sähkön hinnat nousevat 25% huippuhinnan perusteella.

Muina kuukausina ruuhka -aikoina sähkön hinnat nousevat 60% kiinteän hinnan perusteella, kun taas alhaisina ajanjaksoina hinnat laskevat 50% kiinteän hinnan perusteella.

Yleisen teollisen, kaupallisen ja muun yksisysteemin sähkönkulutuksen kannalta vain huippu- ja laakson tuntia erotetaan ilman jakautumista huipputunneille. Huippujaksoilla kesällä (heinäkuu, elokuu, syyskuu) ja talvi (tammikuu, joulukuu) sähkön hinnat nousevat 20% kiinteän hinnan perusteella, kun taas alhaisina ajanjaksoina hinnat laskevat 45% kiinteän hinnan perusteella. Muina kuukausina ruuhka -aikoina sähkön hinnat nousevat 17% kiinteän hinnan perusteella, kun taas alhaisina ajanjaksoina hinnat laskevat 45% kiinteän hinnan perusteella.

Teollisuus- ja kaupallinen energian varastointijärjestelmät hyödyntävät tätä hinnoittelurakennetta ostamalla edullista sähköä ruuhka-aikoina ja toimittamalla sen kuormaan huippu- tai kalliiden sähköjaksojen aikana. Tämä käytäntö auttaa vähentämään yrityksen sähkökustannuksia.

III. Energiaajan muutos

”Energiaajan muutosta” sisältyy sähkönkulutuksen ajoituksen säätäminen energian varastoinnin kautta huippuvaatimusten tasoittamiseksi ja alhaisen kysynnän ajan täyttämiseksi. Hyödyntäessäsi sähköntuotantolaitteita, kuten aurinkosähkökennoja, sukupolven käyrän ja kuorman kulutuskäyrän välinen sopimus voi johtaa tilanteisiin, joissa käyttäjät joko myyvät ylimääräistä sähköä verkkoon alhaisemmilla hinnoilla tai ostavat sähköä ruudukosta korkeammilla hinnoilla.

Tämän ratkaisemiseksi käyttäjät voivat ladata akun pienen sähkönkulutuksen ja purkautuneen sähkön aikoina huippukulutusaikoina. Tämän strategian tavoitteena on maksimoida taloudelliset edut ja vähentää yrityspäästöjä. Lisäksi ylimääräisen tuulen ja aurinkoenergian säästämistä uusiutuvista lähteistä myöhempää käyttöä varten huippukysyntäjaksoina pidetään myös energian aikahäiriöinä.

Energiaajan vuorolla ei ole tiukkoja vaatimuksia lataus- ja purkamis -aikatauluista, ja näiden prosessien tehoparametrit ovat suhteellisen joustavia, mikä tekee siitä monipuolisen ratkaisun, jolla on korkea sovellustiheys.

Iv.Yleiset liiketoimintamallit teollisuuden ja kaupallisen energian varastointiin

1.KohdeInvolved

Kuten aiemmin mainittiin, teollisuuden ja kaupallisen energian varastoinnin ydin on energian varastointitilojen ja -palvelujen hyödyntämisessä ja energian varastointietujen saamisessa Peak Valley -välitysten ja muiden menetelmien kautta. Ja tämän ketjun ympärillä tärkeimmät osallistujat sisältävät laitteiden tarjoajan, energiapalveluntarjoajan, leasing -osapuolen rahoitus- ja käyttäjät:

2.YleinenBturhaMhalli

Tällä hetkellä teollisuuden ja kaupallisen energian varastointiin on tällä hetkellä neljä yleistä liiketoimintamallia, nimittäin ”käyttäjän itse sijoitusmallia”, ”Pure Leasing” -malli, ”Sopimusenergianhallinta” -malli ja “Sopimusenergian hallinta+rahoitusvuokraus” malli. Olemme tiivistäneet tämän seuraavasti:

(1)Use Investment

Käyttäjän itse sijoitusmallissa käyttäjä ostaa ja asentaa energian varastointijärjestelmiinsä nauttiakseen energian varastointietuista, lähinnä Peak Valley -välitysten kautta. Tässä tilassa, vaikka käyttäjä voi suoraan vähentää parranajoa ja laakson täyttämistä ja vähentää sähkökustannuksia, niiden on silti oltava alkuperäiset sijoituskustannukset sekä päivittäiset käyttö- ja ylläpitokustannukset. Liiketoimintamallikaavio on seuraava:

(2) puhdasLenskeventävä

Puhtaassa vuokraustilassa käyttäjän ei tarvitse ostaa energian varastointilaitoksia yksinään. Niiden on vuokrattava energian varastointitilat vain laitteiden tarjoajalta ja maksettava vastaavat maksut. Laitteiden tarjoaja tarjoaa käyttäjälle rakennus-, käyttö- ja huoltopalveluita, ja käyttäjä nauttii tästä tuottamasta energian varastointituloista. Liiketoimintamallikaavio on seuraava:

(3) Sopimusenergian hallinta

Sopimuksen energianhallintamallin mukaan energiapalvelujen tarjoaja sijoittaa energian varastointitilojen ostamiseen ja tarjoaa heille käyttäjille energiapalvelujen muodossa. Energiapalveluntarjoaja ja käyttäjä jakavat energian varastoinnin edut sovitulla tavalla (mukaan lukien voitonjako, sähkön hinnan alennukset jne.), Toisin sanoen energian varastointivoimalaitosjärjestelmän avulla sähköenergian tallentamiseen laakson aikana tai normaalin sähkön hinnan Jaksot ja toimittaa sitten virtaa käyttäjän kuormaan sähkön huippuhintajaksojen aikana. Käyttäjä ja energiapalveluntarjoaja jakavat sitten energian varastointietuudet sovittuun suhteeseen. Verrattuna käyttäjän itse sijoitusmalliin, tämä malli esittelee energiapalvelujen tarjoajia, jotka tarjoavat vastaavia energian varastointipalveluita. Energiapalveluntarjoajat toimivat sijoittajien roolissa sopimuksen energianhallintamallissa, mikä vähentää jossain määrin käyttäjien sijoituspainetta. Liiketoimintamallikaavio on seuraava:

(4) Sopimuksen energianhallinta+rahoitusvuokraus

”Sopimusenergian hallinta+taloudellinen vuokraus” -malli viittaa taloudellisen leasing -osapuolen käyttöönottoon energian varastointitilojen ja/tai energiapalvelujen vuokranantajana sopimuksen energianhallintamallin nojalla. Sopimusenergian hallintamalliin verrattuna vuokrauspuolueiden rahoituksen käyttöönotto energian varastointilaitosten ostamiseksi vähentää huomattavasti energiapalvelujen tarjoajien taloudellista painostusta, mikä mahdollistaa ne paremmin keskittyä sopimuksen energianhallintapalveluihin.

”Sopimusenergian hallinta+financial Leasing” -malli on suhteellisen monimutkainen ja siinä on useita alamalleja. Esimerkiksi yksi yleinen alamalli on, että energiapalveluntarjoaja saa ensin energian varastointitilat laitteiden tarjoajalta, ja sitten taloudellinen leasing -osapuoli valitsee ja ostaa energian varastointitilat käyttäjän kanssa tekemän sopimuksen mukaisesti ja vuokraa energian varastointilaitokset käyttäjä.

Vuokrasikauden aikana energian varastointitilojen omistaminen kuuluu rahoituksen vuokrauspuolueeseen, ja käyttäjällä on oikeus käyttää niitä. Vuokraustermin päättymisen jälkeen käyttäjä voi hankkia omistuksen energian varastointitiloista. Energiapalveluntarjoaja tarjoaa pääasiassa energiavarastojen rakennus-, käyttö- ja huoltopalveluita käyttäjille ja voi saada vastaavan vastineen rahoituksen leasing -osapuolelta laitteiden myyntiä ja käyttöä varten. Liiketoimintamallikaavio on seuraava:

Toisin kuin edellisessä siemenmallissa, toisessa siemenmallissa taloudellinen leasing -osapuoli sijoittaa suoraan energiapalveluntarjoajaan käyttäjän sijasta. Erityisesti rahoituksen vuokra -osapuoli valitsee ja ostaa energian varastointitilat laitteiden tarjoajalta sen sopimuksen mukaan energiapalveluntarjoajan kanssa ja vuokraa energian varastointitilat energiapalveluntarjoajalle.

Energiapalveluntarjoaja voi käyttää tällaisia ​​energian varastointitiloja tarjotakseen energiapalveluita käyttäjille, jakaa energian varastointietuja käyttäjien kanssa sovittuun osuuteen ja maksaa sitten rahoituksen vuokrauspuolueen osalla etuja. Vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen energiapalveluntarjoaja saa omistajuuden energiavarastosta. Liiketoimintamallikaavio on seuraava:

V. Yleiset liiketoimintasopimukset

Keskustellussa mallissa ensisijaiset liiketoimintaprotokollat ​​ja niihin liittyvät näkökohdat hahmotellaan seuraavasti:

1.Yhteistyökehyssopimus:

Yksiköt voivat tehdä yhteistyökehyssopimuksen yhteistyökehyksen laatimiseksi. Esimerkiksi sopimuksen energianhallintamallissa energiapalveluntarjoaja voi allekirjoittaa tällaisen sopimuksen laitteiden tarjoajan kanssa, jossa hahmotellaan vastuita, kuten energian varastointijärjestelmän rakentaminen ja käyttö.

2.Energianhallintasopimus energian varastointijärjestelmistä:

Tätä sopimusta sovelletaan tyypillisesti sopimuksen energianhallintamalliin ja ”sopimuksen energianhallinnan + rahoitusleasing” -malliin. Siihen sisältyy energianhallintapalvelujen tarjoaminen käyttäjälle energiapalveluntarjoaja, ja käyttäjälle kertyy vastaavia etuja. Vastuut sisältävät käyttäjän ja projektin kehittämisyhteistyön maksut, kun taas energiapalveluntarjoaja käsittelee suunnittelua, rakentamista ja käyttöä.

3.Laitteiden myyntisopimus:

Puhtaan vuokrausmallia lukuun ottamatta laitteiden myyntisopimukset ovat merkityksellisiä kaikissa kaupallisissa energian varastointimalleissa. Esimerkiksi käyttäjän itsetoimintamallissa tehdään sopimuksia laitteiden toimittajien kanssa energian varastointitilojen ostamista ja asentamista varten. Laadunvarmistus, standardien noudattaminen ja myynnin jälkeinen palvelu ovat tärkeitä näkökohtia.

4.Teknisen palvelusopimus:

Tämä sopimus allekirjoitetaan tyypillisesti laitteiden tarjoajan kanssa teknisten palvelujen, kuten järjestelmän suunnittelun, asennuksen, käytön ja ylläpidon, toimittamiseksi. Selkeät palveluvaatimukset ja standardien noudattaminen ovat välttämättömiä näkökohtia, joita käsitellään teknisen palvelusopimuksissa.

5.Laitteiden vuokrasopimus:

Skenaarioissa, joissa laitteiden tarjoajat säilyttävät energian varastointitilojen omistuksen, käyttäjien ja palveluntarjoajien välillä allekirjoitetaan laitteiden leasing -sopimukset. Nämä sopimukset kuvaavat käyttäjän vastuita tilojen normaalin toiminnan ylläpitämiseksi ja varmistamiseksi.

6.Rahoitusvuokraussopimus:

”Sopimusenergian hallinta + financial Leasing” -mallissa käyttäjien tai energiapalvelujen tarjoajien ja taloudellisten vuokra -osapuolten välillä vahvistetaan yleisesti taloudellista leasing -sopimusta. Tämä sopimus säätelee energian varastointitilojen, omistamisoikeuksia vuokrasopimuksen aikana ja sen jälkeen, sekä näkökohdat kodin käyttäjille tai energiapalvelujen tarjoajille sopivien energian varastointitilojen valitsemiseksi.

VI. Erityiset varotoimenpiteet energiapalveluntarjoajille

Energiapalveluntarjoajilla on merkittävä rooli teollisuuden ja kaupallisen energian varastoinnin saavuttamisketjussa ja energian varastointietujen saamiseksi. Energiapalveluntarjoajille on olemassa joukko kysymyksiä, jotka tarvitsevat erityistä huomiota teollisuuden ja kaupallisen energian varastoinnin alla, kuten projektin valmistelu, projektin rahoitus, laitosten hankinta ja asennus. Luettelemme nämä kysymykset lyhyesti seuraavasti: